lauantai 20. helmikuuta 2010

Pidän nauriista

Turnipsi. Kesti aikoja, kunnes tajusin, että kyseessä on rehunauriin toinen nimi. Nykyisin naurista taitavatkin syödä enemmän eläimet kuin ihmiset. Ainakin joskus sitä on laitettu AIV rehuun, en tiedä nykyisin. Itse kuulun nauriiden fan klubiin. Facebookissa ei taida sellaista olla, tai mistäpä sen tietää. Pitääkin tarkistaa joku päivä. Kolmisen sataa vuotta sitten nauris oli yleisin ruokajuures. Sitten tuli peruna. Onneksi vielä jotkut viljelijät sitä kasvattavat ja sitä on suhteellisen hyvin saatavilla liki vuoden ympäri. Kumpaakohan myydään isojen kaupunkien marketeissa enemmän bataattia vai naurista.

Perinneruokiin se kuuluu varsin luontevasti, mutta muutoin nauris taitaa olla eksoottisempi keskivertotalouden ruokapöydässä kuin tuo bataatti. Sitä ovat syöneet jo antiikin kreikkalaiset. Minä koukutuin siihen jo vuosia sitten. Varsinkin kesäisin se on maukasta ihan sellaisenaan, uunissa haudutettuna tai toki nuotion tuhkassakin haudutettuna kuten entisaikaan kaskinauriit. Se on myös monipuolinen ja maukas lisuke. Maukkaampaa se on mielestäni kuin peruna. Sipulin kanssa kuutioituja nauriksia paistetaan hetki voissa, heitetään hiukan nestettä päälle haudutellaan vartin verran, maustetaan ja lisätään vaikkapa turkkilaista jugurtti. Toki kermakin käy, jos vain linjat kestävät. Haudutellaan kypsäksi ja herkku on valmis. Milloinkahan naurisruokia tai valmiiksi pilkottuja nauriita saa pakasteena. Vaikken sitä halua, toisaalta toivon sitä. Sehän todistaisi, että tuotetta käyttävät suuret massat. Kaksiteräinen miekka.

Nautiskellaan naurista!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti