maanantai 23. toukokuuta 2011

Pidän pikku lomasista


Mustalaisruhtinatar. Se sai minut tällä kertaa liikenteeseen lahden toiselle puolelle. Virkistävää piipahtaa vaikka vain yhdeksi yöksi. Kunhan seinien väri vaihtuu, tuntuu kuin energiavarat lisääntyisivät. Todellisuudessa on seuraava päivä aika nuutunut, vaikka liikkuu omalla autolla. Prosenttijuomat jäävät siis vähälle. Onko kyseessä mustikka vai mansikka, sitä en tiedä. Pohdiskelin jo lautalla mennessä, että sama perusralli jatkuu vuodesta toiseen, sukupolvet vain vaihtuvat. Pikavuoroilla tosin on ihmisillä tarve päästä perille, ei niinkään nollata muistia alkumatkasta. Perillä kyllä näkyi sitä perinteistäkin?! juhlimisen muotoa. Ystävättäreni yöpyi ensikertaa maissa ja tunnusti, että tähänastiset risteilynsä ovat olleet lähinnä uivassa kapakassa juhlimista, ei aina edes maissa käyntiä. Hmm. Nyt pisti keli meille parastaan ja nautiskelimme alkukesän vehreydestä urbaanissa ympäristössä. Nautiskelimme maisemia ja juomia 24.krs korkeudessa.


Reissunpäällä ollessa tulee aina mieleen, että miksi en useammin tempaise ja lähde. Kotona tulee nyhvättyä ja pyörittyä pyhässä kolminaisuudessa; työ, kauppa, koti. Bermudan kolmio paremminkin, aika hukkuu sinne, eikä takaisin tule. Auringon valon lisääntyessä tuntuu energia kuitenkin riittävän paremmin, saa aikaiseksi. En ole shoppailija, sen sijaan nautin aikatauluttomuudesta. Katselen ohi soljuvia ihmisvirtoja ja käpsehdin ihmettelemässä milloin mitäkin. Kotinurkissa mielessä pyörivät yleensä vain tekemättömät työt. Puolitoista vuorokautta ilman kellopeliä, paitsi näytöksen ajankohta. Nautinnollista. Tallinna on muuttunut vuosien myötä ja muuttuu yhä, onko kaikki parannusta, en osaa sanoa. Eikä ytimestä tarvitse kovin kauas tepastella, kun kontrastia alkaa havaita. Tasan ei hyvä jakaudu, mutta missäpä niin olisi. Minulle homma toimii lomasesta, palvelu on hyvää joka paikassa ja vaihtoehtoja on. Mielenkiintoista oli huomata, että nuoremman palveluhenkilöstön yleiskieli on englanti, suomi jää taustalle. Maailma muuttuu, haluaako olla muutoksessa mukana, se on toinen juttu.