Lunta on pukannut parvekkeelle niin, että kanervat laatikossa ovat monikymmen senttisen lumikuoren alla. Eivät ilmeisesti siitä pitäneet, kun olivat tuuskahtaneet alas parvekkeen lattialle. Kivalta näyttivät vihreä ja punainen kaiken valkeuden keskellä. Syksyllä värejä hehkuu kaikkialla, nyt ne huomasi korostuneesti, kun muu maisema on vitivalkoinen. Syksyn punakeltaisen riemunkirjava maisema on lämmin, kunnes se hiljaa leijailee maahan ja häipyy. Parvekkeeni edessä oleva pihlaja on pelkkä huurussa oleva ranka, tosin kaunis sellaisenaankin.Keittelin eilen pakastamistani marjoista mehua ja puolukoista hilloa, tuoksut keittiössä olivat syksyiset. Höyrymehun tuoksu on ihana, ei puuttunut enään kuin se etikkainen taustatuoksu ja on kuin syksy olisi tullut talven keskelle. Näin ne tuoksut väreinä. Ruska pakkasen keskellä. Kaikki ne värit hehkuvat tuoksuina, lehtinä ne antavat voimansa kevään puhkeamiselle. Niinpä niin, syksyssä on kevättä ja keväässä syksyä. Ilman toista ei ole toista. Ying Yang.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti