torstai 28. tammikuuta 2010

Pidän siskonmakkarakeitosta

Paukkuvalla pakkasella paras pikaruoka on keitto. Siskonmakkaroista tulee minulle mieluisin makkarakeitto. Jotenkin sen makua pidän aidon makkaran makuna. Ne tiiviit glutamaattipötköt eivät mielestäni anna muuta kuin suolan makua keittoon ja lisäksi ne maistuvat kaikki samanlaisilta. Siskonmakkaran mausteina on mm. korianteri, muskottipähkinä ja inkivääri. Se on varmaan yksi selittävät tekijä hiukan maukkaammalle, mutta silti miedolle maulle. Jotenkin minua myös miellyttää pallomaiset muodot keitossa, vaikka makuhan asian ratkaisee. Monen nuoremman polven ihmisten kanssa jutellessa tulee esiin, että he eivät pidä siskonmakkarasta, sillä se on raaka. Eihän sitä raakana syödä, sehän kypsennetään. Kaikki kypsät makkarathan todellisuudessa vain siis lämmitetään, joten eihän maku enään voi olla tuoreen veroinen. Joulun jälkeen tein todellisen jämäkeiton, pakastimen sulatuksen yhteydessä löysin pari keittojuurespussia, kaapeista erilaiset pastapussien loput sekä rosollinloppu. Kaikki pataan poron luista keitettämääni liemeen, lisäksi purkki kuorittuja tomaatteja sekä siskonmakkarat pursotettuna. Oli muutes maukas keitto ja valmistumiseen menee se reilu kymmenen minuuttia, mitä siskonmakkarat kypsyivät.





4 kommenttia:

  1. Ai ai on niin mehukkaan näköstä soppaa, nyt paleltaa, kuuma soppa olis poikaa!
    Mukavaa päivää Manna herkutellen :)

    VastaaPoista
  2. moi kyllä minäkin pidän tästä keitosta.terv: jadessan

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. keitot ovat mukavia kesän talven, helppoja ja maukkaita.
    Kiitos seijastiina ja jadessan.
    piti poistaa edellinen kommenttini, kun jumahti piste jumiin ja niitä tuli toista riviä tahtomattani, näytti niin hassulta :D

    VastaaPoista