keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Pidän glögistä


Lämmitetty viini, glödgat vin, siitä juontaa nimi. Paljonhan meillä suomessa on ruotsin kielen perua olevia sanoja. Oli miten oli, tuo lämmin, mausteinen juoma ei menetä suosiotaan. Päinvastoin, tuntuu, että glögien kirjo vain lisääntyy. Liekö kaikille juojiakaan. Itse pidän melko mausteisesta, hiukan herukalle maistuvasta glögistä. Toiset pitävät hedelmäisistä, makeisiin mehuihin tehdyistä glögeistä. Minulle ne tuovat mieleen sangrian ja se taas on viileä juoma ja kesällä nautittava herkku. Mutta makuja on niin monta, maailman paras glögi ohjetta etsiessäkin tulee kymmeniä vaihtoehtoja.

Punaviinipohjaisiin tulee mukava aromi rypäleistä, niissäkin vahva kaneli ja neilikka ovat lempimausteitani. Mies pitää vähemmän mausteisesta. Sangriassa meillä menee maku aivan toisinpäin, vain sitrus sopii molemmillee kumpaankin juomaan. Kun tahdon oikein mausteisen glögin, keitän vettä, sokeria ja mausteita pidemmän aikaa, siivilöin ne ja laimennan värin sopivaksi herukkamehulla ja lirautan sitruslikööriä tai tummaa rommia joukkoon. Sitruunainen maku mielestäni sopii, samoin pomeranssi.



Kaikkineen glögi on myös yksi jouluun virittävä juoma. Varsinkin, jos on hiukkakaan vilu, on ihana hemmotella itseään lämpimällä, mausteisella juomalla ja piparilla. Aikanaan, kun vanha kunnon GTS Finnjet vielä pisti aisfaarttia Suomen ja Travemunden väliä, kävin Lyypekin joulumarkkinoilla. Siellä nautiskelin glühweinia, hehkuviiniä. Matkoja sain työn puolesta, tuskin muutoin olisin siellä niin ravannut. Käsittääkseni suomen hehkuviini, jouluhehku on suomalainen kehitelmä silloisille lämmitettäville viineille. Alkossahan se on kausituote ja katselin viime käynnillä, että sielläkin sitä alkaa olla jo aikamoinen valikoima. Vielä en ole saanut itseäni varauksettomaksi vaalean glögin ystäväksi. En tiedä, josko sokkotestissä erottaisin ne toisistaan. Jotenkin minusta punaviinin rypäleisyys tai mustaherukka ovat ne aidon glögin pohjamaut. Siideeri ja omenamehu ovat maukkaita lämpiminäkin, mutta ei niillä ole mitään glögin kanssa tekemistä. En ole rusinan ystävä, ne jätän syömättä, mutta glögissä lionneet mantelilastut ovat maukkaita. Ehkä suurin nautinto glögin nauttimisessa on se kiireetön olo ja hiljaa jäseniin leviävä lämpö, leppoista keskustelu ja joulun odotus.



Kiireen keskellä on hyvä hetkeksi istahtaa nautiskelemaan.

2 kommenttia:

  1. Glögi on kyllä joulun parasta herkkujuomaa. :) Itsetehtyä glögiä + tippa koskenkorvaa antamaan potkua. Voiko parempaa ollakaan?

    VastaaPoista