torstai 5. marraskuuta 2009

Pidän sakkolan paistista


Tuntuu, että viimeistään iän myötä alkaa ihmisiä kiinnostaa perimä ja esivanhemmat. Ainahan minä olen tiennyt, että juureni vievät savoon ja karjalaan. Mitä se tarkoittaa minussa ja minulle, sitä olen pohtinut vasta kun suvussani minua vanhempien rivit harvenevat. Äitinäitin :) suku on Terijoelta, pitsihuviloista opin vasta aikuisena. Isäni äidinpuoli tulee Kuopion suunnalta, kalakukostakin opin vasta aikuisena. Naisethan ne ruokamaut aiemmin ovat perheelleen antaneet. Ruokaa lapsuudenkodissani kuitenkin laittoi isä yhtälailla kuin äitikin, joten makuni on sekoitus jostakin.
Muistan ensimmäiset teeveekokit, Vanamon ja Kolmosen, vähintään yhtä hyvin kuin nykypystytukat rentoine sutkauksineen. Mikähän ikäluokka ei enään muista Väiski Purjetta, leppoisaa mainosten lihamestaria? Vasta viimevuosina olen perehtynyt tarkemmin Jaakko Kolmosen elämäntyöhön ja kirjoihin. Enää ei naurata hänen lapsenomainen innostuksensa, kun pieni poika teki välipalaehdotukseksi ruisleipää, jonka päälle oli perunamuussia ja porkkanaraastetta. Sehän on hyvää.
Selailen mielelläni kaikenmaailman ruokaohjeita, nainen kun olen, joistakin innostun enemmän joistakin vähemmän. Jaakko Kolmosen kirjat ovat elämys. Löysin lapsuusajan tutun herkun Karjalan ja Petsamon pitäjänruuat -kirjasta ja sain sille nimen. Sakkolan paisti; itsesuolattua possunlapaa kypsennetään silavakerros veden yläpuolella uunissa hauduttaen. Mausteena vain pippuria ja sipulia. Tämä oli lapsuuteni makkaraa. Tätä oli sen Lehtisen limpun päällä. Tätä meillä syötiin useammin kuin karjalanpaistia, tosin nimettömänä. Kolmosen kirjassa kerrotaan, että sitä syötiin puolukkahillon sekä potaattikakkaroiden kanssa, joita topattiin paistinliemeen. Minä syön sitä kermaisten nauriskuutioiden kera ja toki leivän päällä. Vanhoista kartoista muistuttelin missäpäin rajan takana Sakkola onkaan. Onhan siellä muitakin tuttuja nimiä, Terijokikin löytyy. Käkisalmi. Poikani isän sukujuuret.
Kiitos Jaakko ja esiäidit!

2 kommenttia:

  1. Ihania kuvia sinulla taas! Mutta tätä paistia kokeilen. Harmi kun on jo muuta lihaa sulamassa, mutta seuraavaksi tämä!
    ps. tuo puolikalju pihlajan oksa kiteyttää tuon vuodenajan! Tuhat sanaa jne.

    VastaaPoista
  2. Pihlaja, puista pyhin, marjat sitäi pyhemmät.
    Lempipuuni.

    VastaaPoista