lauantai 28. marraskuuta 2009

Pidän pimeistä piknikeistä

Kuka on sanonut, että vain lämpimällä ja aurinkoisella voi käydä piknikillä. Raikkaassa ulkoilmassa vaatimattomampikin eväs maistuu maukkaammalta eikä grillin lämpö tukahduta. Noitakerhoni piti syksyllä vuotuiset kokoontumisemme ja pidimmi Ihan Pimeän Piknikin. Koko viikonlopun teema oli punamusta, joten jo perjantai iltana olimme sonnustautuneet asiaankuuluvin värein. Muutaman euron kertakäyttögrilli oli kaikille vieras kapistus, siksi pari noitaa uskon puutteessa lisäilivät rannalta löytyneitä pahviroskia alun sytykkeiksi. Todellisuudessa grilli syttyi hiukan hitaasti, mutta toimi aivan uskomattoman hyvin. Sillä olisi kypsentänyt vaikka broiskupihvit. Lämpö oli tasainen ja sitä riitti uskomattoman kauan.

Teimme helppoa makaronipohjaista salaattia, johon sekoitimme tuoreita ja purkkikasviksia ja kastikkeena aioli, joka oli säväytetty chilillä. Pikninleipiin laitoimme väliin valkosipulista tuorejuustoa, ohuita tomaatti, tuore- sekä suolakurkkusiivuja ja kinkkua. Vartaina oli nakkeja, joihin kaiversimme emmentaalisiivun pitkittäin kiilaksi ja sidoimme sen pekonilla. Herkkusieniin laitoimme yrteillä maustettua vuohenjuusta ja senkin paketoimme pekoniin, lisänä paprikaa ja kesäkurpitsaa sekä hillosipuleita. Lisäksi grillailimme persikan puolikkaita. Ihania. Ruokailujuomana oli rosee viini ja se toimi kyllä vallan erinomaisesti. Toki jokainen raahasi hiukan yleisjuomaa repussaan. Jälkijuomaksi oli teetä/kahvia ja asiaan kuuluva jalluplörö.


Nykynoita ei kadota yhteyttä ulkomaailmaan missään tilanteessa; kännykkä kädessäkin voi grillata varsin hyvin. Noita T toimi grillimestarina ja hyvin toimikin.

Jotta saimme hiukan juhlan tuntua noidat M ja T rakensivat meille palmun, tosin lehvien puutteessa oksat otettiin kaatuneesta kuusesta. Se varjosti sopivasti alkavan kuun loimotukselta, että roseepänikkämme pysyi viileänä. Noita S toimi ylimpänä juomanlaskijana. Tosin huhu kertoo, että hän joi suoraan hanasta, tiedä häntä. Laatikko oli kuitenkin asetettu ergonomisesti kiven päälle, jolloin janoisen lasi mahtui suoraan hanan alle. Kyllä naiset ovat kekseliäitä.




Porvoon joki taustalla oli miltei tyyni ja ohi lipuvat veneet tai paremminkin venelijät huiskuttivat iloisesti punamustalle seurueellemme tummuvassa yössä. Piknik rannan ohi kulkee yleinen lenkkipolku ja ohikulkijoille tuntui tulevan hyvä mieli meitä katsellessaan. Moni toivottikin mukavaa illan jatkoa ja kommentoi, että nythän se grilliruoka vasta maistuukin, kun on hiukan viileää. Syyskuinen keli oli mitä upein ja jokusen tunnin käkätyksen jälkeen otimme luutamme ja kompuroimme kämpille saunomaan. Muutaman tunnin happihyppy varmaan sai aikaan sen, että aamulehti ehti saapua ennenkuin noitajoukko asettui levolle...jatkaakseen taas. Lauantain ruokailumme olikin sitten punamusta kokonaisuus, siitä EHKÄ tuonnenpana.

Grilli kuumenemaan ja let´s party!



2 kommenttia:

  1. Meillä pidetään myös tuon muotoisista piknikeistä!! Jees, aivan kivoja ovat.
    Eilen meinattiin jäädä laavulle, kun käytiin katsomassa mökkiä, minne mennään jouluksi, alkoi kylmäämään, tultiin sitten pois.
    Kuulostaa ja näyttää mukavalta nuo teidän piknikit!

    VastaaPoista
  2. Siis onko parempaa kuin tikkumakkara talvipakkasella! Hiukan toki nostalgiaa lapsuudestakin... En ole makkarafani, mutta nuotiomakkara maistuu ja vielä kun seuraksi saa nokipannukahvia, ei kaipaa enää kuin palan suklaakakkua ;D))

    VastaaPoista