Pidän radion kuuntelusta

Aamun peili, päivän peili, kulttuuri peili. Ylellä riittää peilejä. Yleisradio, radio joka on yleinen. Mikael Jugner. Taustalaulua, ajankulua, viisauksia ja tiedon tuskaa. Ajan paljon ja autossani mulla pauhaa radio koko ajan. Jokin viihdekanava yleensä. Pyöreät kiekot eivät nappaa, soitin kyllä on. Ainoa cd, jota soitan, on espanjan kielen tuhat sanaa. Si, si!

Kun ostin keittiööni radion, ostin myös sisustusesineen. Kaupan setä ei edes nauranut, kuulemma yleinen kriteeri radiota ostettaessa on miltä se näyttää. Minä kyllä halusin myös hyvän äänentoiston. Muistan lapsena, että isällä oli radio aina soimassa, jopa silloin kun hän nukkui. Vuorotyötä tekevähän nukkuu myös päivällä. Hän kuorsasi sohvalla ja me suljimme radion, jotta voisi nukkua paremmin. Hän heräsi.

Aamuisin työhön ajellessa on kiva kuunneella juontajaparin sanailua, kuunnella kun ihmiset yrittävät minuutin sisällä tienata rahaa. Olisin monesti voittanut sen summan kevyesti, mutta mikään ei saa minua soittamaan yrittääkseni sitä. Mieluummin kuuntelen, kun joku toinen ehdottaa Ruotsin pääkaupungiksi Kööpenhaminaa. Helsingin aamuruuhka on vakio eikä muutu miksikään, jos kiukuttelen. Siksi yleensä huudatan radiota ja laulan mukana kurkku suorana. Äänellään se variskin. Jos minulta autosta noustessa kysytään, mikä oli juonnon teema, en taatusti muista, mutta en myöskään muista ruuhkaa. Vuosia sitten ajattelin, että pitääkö sitä nyt radioon soittaa ja kertoa, että tuossa oli kolari toisella kaistalla. Nykyisin kuuntelen ne tarkasti, olen useamman ruuhkan saannut kierrettyä, kun tieto on tullut eetteristä ajoissa.

Keittiön radiota kuuntelen kokkaillessani ja kokkailen usein. Kanava vähän mielen mukaan, kuunnelmia tosin en nykyisin seuraa. Knalli ja sateenvarjo tosin tulee vieläkin lauantaisin. Luontoilta jaksaa kiinnostaa vuodesta toiseen, kun vaan osuu kohdalle. Eihän sitä muuten tietäisi, että lokki tamppaa maata jalallaan saadakseen ruokaa helpommin. Teeveekin on minulle usein radio. Aamuisin avaan sen touhujeni taustaääneksi ja rytmittäjäksi. Kellon tarkasti tulevat uutiset ja sää, jolloin tiedän, että olen taas myöhässä. Liukuva työaika sallii sen, mutta ruuhkan välttää ajoituksella. Se ihmetyttää usein, että uutisia pitää tulla vartin välein, kyllähän siihen väliin vielä koostekin mahtuisi, ettei vaan jää kuulematta montako flunssaista on suomessa juuri sillä hetkellä. Pysyy ajan hermolla. Tosin onhan radiossakin katkaisin. Hiljaisuus on ihanaa.

Kevyesti keskellä pöytää