lauantai 14. elokuuta 2010

Pidän luteita kauniina



Hemiptera. Nivelkärsäisten lahkoon kuuluva niveljalkainen hyönteinen. Minulla on aina vaikeuksia tuon hyönteinen luokan kanssa. Mielikuvana hyönteinen on hento ja hötöinen, kuten vaikka itikka. Marja- ja muita luteita tunnetaan Suomessakin viitisensataa, enkä suurinta osaa niitä kovin hentoisena pidä. Hyönteisiä ne kuitenkin ovat ja monen värisiä sekä kauniita mielestäni. Tuohon yläkuvan ylänurkkaankin se lujahti, vaikka kohteenani oli aamulla tuo kaunis nokkosperhonen.

Tuo on mielestäni aivan ketunpään näköinen kuvio, eikös vaan.

Suurin osa niistä käyttää kasvien nesteitä ravinnokseen. Se imee niitä ja levossa ollessaan pitää imukärsäänsä masunsa alla piilossa. Ne eivät ole kovin isoja sentin kahta puolta. Monia niistä en näe paljain silmin tarkasti, mutta kamera on hyvä suurennuslasi. Aamulla seurasin yhden viherluteen touhuja kukkavarrella. Jalat vipelsivät ja tuntosarvet heiluivat. Hyvin se tarraa kiinni jaloillaan. Tuuli tuiversi kovaa ja kasvi heilui, mutta sen pyöriminen oli vakaata. Käsivaralla ei kuvista tullut tarkkoja, mutta touhuja seuratessa meni pitkä tovi.

Tuosta koivuluteesta näkee hiukan sen rakennetta. Aikuisen hyönteisen etusiipi on useimmiten tyviosastaan kova ja nahkamainen kun taas siiven kärkiosa on kalvomainen. Siiven nahkamainen tyviosa, samoin kuin keskiruumis ja siipien väliin jäävä kolmiomainen scutellum ovat yleensä värikkäitä. Myös kalvomaiset takasiivet ovat hyvin kehittyneet ja toimivat lentämisessä.



2 kommenttia:

  1. Luteethan ovat kauniita, hienot värit ja kuviot. Ja niitä on tänä kesän paljon. Hajukin on vain itsepuolustusta, kukapa haluaisi tulla syödyksi.

    VastaaPoista
  2. Aivan hurmaavia värejä ja kuvioita olen niissä löytänyt, paljon vielä piilossa. Hajuhaittoihin ei onneksi ole tarvinnut tuta, kun en niitä nypläile.
    Marja-astioidenkin annan aina hetken levähtää ja innokkaimmat kiipeävät itsekseen pois...
    Tokihan jokaisella on oikeus puolustautua.

    VastaaPoista