maanantai 12. heinäkuuta 2010

Pidän mielettömästi näistä pikku öttiäisistä

Helle helli mökkiviikonloppuna niin, että iso osa ajasta meni rannalla lueskellessa. Jopa mies pulahteli veteen, eli on todella kuumaa. Luonnossa kuitenkin öttiäiset ahertavat kuumuudesta piittaamatta, vaikka ovat verhoutuneena turkkiin. Kimalaiset ovat aina ollet mielipörriäisiäni, kun tiedän etteivät ne pistä. Allaolevan kimalaiskuoriaisen näin ensimmäisen kerran lauantaina, vaikka se on niin yleinen. Se rohmusi purtojuurta kuin olisi ollut kurnivassa nälässä, tai sitten se touhusi sokerihumalassa.
Rämeen reuna oli niitetty, josta käyn kyllä mutisemassa tuolla toisessa blogissani, joten minun piti katsastaa muita maisemia. Olemme antaneet mökin pihapiirin reunojen olla melko rauhassa. Kukkivat vuohenputket ovat kauniin pitsisiä ja ne houkuttavat mitä ihmeellisempiä vierailijoita. En tiedä mikä tuo alakuvan perhonen on, mutta nauratti nuo sen punnerrusesitykset. Siinä se killui yhden jalkansa varassa. Pitäähän sitä kunnostaan huolehtia.

Isäntä hihkaisi; kamera! Heinäsirkka tahtoi katsastaa mökin lukitusjärjestelmän. Hiukka alkaa jo epäilyttää turvayhtiöiden rekrytoinnit. Ei vainee. Tuo kiipesi kameran rätisemisestä piittaamatta ylöspäin. Siirryin sivulle, jotta saisin kuvaa naamasta. Hui hemmetti mikä fiilis tuli, se käänsi päänsä mua kohti ja tuijotti liskomaisesti yhdellä silmällään. Miljoonat vuodet sen oloa maapallolla vilahti mielessäni! Mä lopetin räpsimisen, pyysin anteeksi häiritsemistäni ja se jatkoi lukon kunnon tutkailua. Siitä se sitten aikanaan otti upean loikan alas ja ylätasanteelta pihalle. Siellä se soittelee.


Skorpioonikorento. Ikinä ennen en ole nähnyt, saati tiennyt sellaisia olevankaan. Nimestään huolimatta aivan harmiton. Myös se viihtyi vuohenputkien kukissa. Olen antanut synninpäästön vuohenputkille tänä kesänä. Nehän ovat kauniita kukkiessaan. Leviämisen saa pidettyä kurissa.


Omat fiilikseni viikonlopusta kruunasi kotiin päästyäni auringonlasku Porvoossa yhdentoista huittelilla, mittari näytti +27C. Miksi täältä pitäisi päästä etelään?



6 kommenttia:

  1. Täältähän löytyi mielenkiintoinen blogi. Mielenkiintoisia kohteita tuossa edellä, en ole nähnyt koskaan tuota kimalaiskuoriaista saati skorpioonikorentoa.
    Minäkin pidän öttiäisistä, kuvaus mielessä.

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia, Pehmyt piirto, kameran kautta on tullut paljon uusia, ihastuttavia öttiäistuttavia, sekä monta samanhenkistä blogituttavuutta

    heh, enpä minäkään öttiäisiä kotikaverikseni tahtoisi, poikkeuksena kerrallaan yksi huonekärpänen...

    VastaaPoista
  3. Upea tuo kimalaiskuoriainen ja muutkin kuvat on tosi näyttäviä ja teräviä.
    Voi kun alkas viik.lop. pääsis tämäkin jahtaamaan mökille ötököitä.
    Loistava otos auringon laskustakin!!
    Taitaa muuten olla niin, ettet ole katunut tuota makro objektiivia, on tosi hyviä lähikuvia!
    Ja kiitos tunnistuksista blogissani ja vierailusta Manna!

    VastaaPoista
  4. kiitti, seijastiina. Minä ampaisen tänä iltana mökille, onneksi on keksitty nuo nettitikut, voi tehdä töitä keinussa.
    Makron ostoa en ole katunut, koko ajan tulee sen kanssa enemmän sinuksi ja ihastus leviää.

    Minusta on hauskaa nähdä sivuillasi samoja siivekkäitä, minkä perässä itsekin juoksen. Sunnuntaina naureskelin mielessäni, kun nokkosperhosia näin, että näitä seijastiinakin nyt jahtailee... ja olihan sulla kuvaa!

    Mulla nuo kirjat jo ovat ehtineet olla reilun vuoden plarailtavana, niin tulleet hiukan tutummaksi, kyllä sinäkin jahkas kuule aikaa kuluu.

    VastaaPoista
  5. Hyviä kuvia korennoista ja kimalaisesta,minä en kerkee saada kuvaa perhosista,on ne vikkeliä,mutta käympähän blogeissa kattelemassa ja ihastelemassa niitä.:)

    VastaaPoista
  6. tansku, ei hullumpi vaihtoehto sekään. Vikkeliä ovat!

    VastaaPoista