Pidän tomaateista

Syvennyin netissä lueskelemaan jotakin luomusivustoa ja siellä erilaisten vihannesten sekä juuresten terveysvaikutuksia. Ne olivat mielenkiintoisia. Tomaatissa oleva kartenoidi nimeltä lycopene estää eläinkokeiden mukaan syövän syntymistä. No, kohta tuntuu, että kaikesta löytyy tarpeeksi kaivettaessa vastaavaa, ei siinä. Mielenkiintoinen oli havainto, jonka mukaan ihmiselle tuo aine vapautuu hyötykäyttöön vasta kuumennettaessa. Eli tomaattimehu, tomaattikeitto sekä yllätys yllätys ketsuppi ovat tästä kulmasta katsoen hyviä terveydelle. Yksi keskikokoinen tomaatti antaa viidenneksen päivän A -vitamiinin tarpeestaamme ja C -vitamiinista jopa vajaan puolet. Niin nestepitoinen kuin se onkin, siinä on runsaasti kuituja. Italialaiset puolestaan olivat tutkineet, se ei selvinnyt miten, että päivittäin yhden tomaatin syöneillä ihmisillä oli yli puolet alhaisempi syöpäsairastavuus kuin vain kaksi tomaattia viikossa nauttineilla. Henkilöiden elämäntavoista kokonaisuutena ei ollut mitään mainintaa. Jäin pohtimaan, että miten ketsuppia arvioidaan tutkimuksissa. Tutkimuksessa nimenomaan mainittiin ketsuppi, mutta tarkoittaako se, että sokeri ja muut aromivahventeet tallautuvat lycopenen hyvää tekevien vaikutusten alle. Mene ja tiedä. Mikä määrä ketsuppia vastaa yhtä tomaattia, se ei selvinnyt. Mainoksien uhrina muistan että joihinkin menee kiloon yli kilo. Sydäninfarktiriski pienenee ja vanhusten yleiskuntokin nousee selvästi saman lycopenen vaikutuksesta. Ei muuta kuin ketsuppia vanhainkodin pöydille.

En ihan noin kevyeeseen tieteeseen usko, mutta mielelläänhän tuollaista lukee sellaisesta, josta itse pitää. Tekstissä ei nimetty mitään tutkimuksia, viitattiin vain yleisesti. Kuitenkin uskon tomaatin tekevän hyvää ihmiselle. Varsinkin silloin kun saa auringosta nauttineita tomaatteja. Maallikkona väitän, että eron huomaa kuoresta. Meillä talviaikaan tarjottavat tomaatit taitavat tuontinakin tulla lasin alta, sillä kuori on paksu ja väkevä. Tomaatti ei maistu tomaatille. Lajikkeita toki on valtavasti ja jalostuksessa painotetaan erilaisia ominaisuuksia vastaamaan erilaisia tarpeita. Kesäisin ostan tomaattini mieluiten toreilta. Itse kasvattelen tomaatteja parvekkeellani mahdollisuuksieni mukaan. Siinä on hiukan ristiriitainen tunne niitä istuttaessa. Mikäli kesästä tulee kuuma ja aurinkoinen, se on sään puolesta hyvä, mutta lomalla taimet kuihtuvat veden puutteeseen. Muutamana sadekesänä ovat altakasteluruukussa taimet säilyneet poissaolonkin ajan, mutta sellaiset kesäsäät eivät houkutelleet rannoille.

Mutta se itsekasvatettujen maku, sitä ei voita mikään. Nehän sulavat suussa kuorineen päivineen. Maistuvat auringolle kuten ahomansikat parhaimmillaan. Viime syksynä sain siskolta ison korillisen hänen kasvihuonetomaattejaan. Paljon tuli syötyä sellaisenaan, mutta hiukan keittelin pakastimeen valmiiksi valkosipulilla maustetuksi tomaattimurskaksi. Kuumennettuna kartenoiditkin ovat siis hyväksikäytettävissäni. Pitääkin hyödyntää ne nyt sydäntalvella, jolloin kaupan tarjonta tomaateissa ei houkuttele napsimaan suuhun.

Muutama punaposkinen olisi vielä napsittavana.