Ostin vuosi sitten jääpalakoneen. Semmosen pikkuisen, veneeseen tarkoitetun. Ei meillä venettä ole, mutta se ei tule kiinteällä liitännällä vaan vesi kaadetaan siihen. Kesän se oli mökillä ja nyt taas talvella kämpilläni. Mietiskelin sitä pitkän tovin ja isäntä kommentoi usein sen tarpeettomuutta, turhaa hienostelua kuulemma. Ostettuani sen ei tuo ole pahaa sanaa sanonut, päin vastoin. Erityisesti kesällä, kun jäitä saa ensisatsin varttitunnissa, ei ole tarvinnut lämpimiä lipitellä. Moni juoma maistuukin paremmalta juuri jäillä viilennettynä, ja lisäksi se pitää ne mukavan viileänä.Kesällä on mukava syödä ulkona. Jäiden päällä salaatit sun muut pysyvät turvallisen viileinä paahteisemmassakin kelissä. Talvella noutopöydässä majoneesit ja äyriäissalaatit kestävät viileinä. Isännän mielijuoma, takatuupparissa, on aito lonkero jäillä, nyt sitäkin ensiapua saa kotioloissa helposti. Toki minullekin maistuu kunnon kermalikööri jäämurskalla paljon paremmin ja eihän hyvä, savun sekä turpeen makuinen mallasviski tarvitse kuin yhden jääpalan seurakseen. Pidän jäiden kilinästä lasissa. En kuitenkaan niiiiin friikki ole, että pitäisi käyttää samaa vettä kuin viskin valmistuksessa. Tai sitä napajäätä paukuissa, hulluuden ylistys. Illanviettojen taustaääneksi on tullut mukava jääpalakoneen rapina. Teenkö paukun muotoillaan, laitanko jäitä tulemaan.
Muurikkaa kuumennellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti